Nuorisokotien ongelmat

Kävin pari päivää sitten mielenkiintoisen keskustelun parikymppisen nuoren miehen kanssa. Hänellä on lastensuojelutaustaa ja muutamasta sijoituspaikasta kokemuksia. Lisäksi paljon kavereita, jotka ovat myös laitoksissa olleet. Tämän nuoren miehen sanomisest saivat vahvistusta sille asialle, jota itse olen useamman vuoden ajan yrittänyt viranomaisille tyrkyttää.

Nuori, joka päihteiden käytön takia laitokseen laitetaan, pitäisi ehdottomasti laittaa sellaiseen paikkaan, jossa voidaan taata päihteetön elämä. Vapaata kulkemista laitoksen ulkopuolelle ei tule sallia. Ruumiintarkastukset ja huumeseulat ovat välttämättömiä sinne mennessä. Tätä mieltä oli tämän nuori mies, joka itsekin on päihteiden kanssa kipuillut. Tietenkään tällainen sijoitus ei saa kestää kuin 1-3 kuukautta, pysätyskeinona hyvä. Tiukat rajat ja tarkastukset eivät tarkoita nöyryyttämistä. Nuoret tarvitsevat kunnioittavaa käytöstä myös ohjaajien taholta.

Jos joku sanoo, että tarkastuksia ei saa tehdä, kertokaapa millä muulla tavalla voitaisiin estää aineiden salakuljetus laitoksiin. Tämä nuori mies oli itse jossain vaiheessa laitoksessa, jossa hänen papereihinsa kirjattiin, kuinka kaikki meni hyvin, ongelmia ei ollut. Todellisuudessa laitoksessa nuoret olivat porukalla käyttäneet LSD-lappusia ja impanneet bensaa. Eikä tämä ole ainut paikka, jossa näin tapahtuu. Yhtäkään päihteilevää nuorta ei saisi tavalliseen nuorisokotiin laittaa. Avolaitokset eivät pysty päihteiden käyttämistä estämään. Monen nuoren elämä menee vain entistä enemmän huonompaan suuntaan. Sosilaalityöntekijät ja ohjaajat hyväksyvät tämän suunnan.

En tiedä, onko sellaista tutkimusta tehty, kuinka moni nuori on aloittanut huumeiden käytön laitosaikana. Kun olen jututtanut vanhempia, tämä tuntuu olevan aika yleistä. Porukassa tyhmyys tiivistyy. Nuoret varmastikin kokevat, että vanhemmat ovat heidät hylänneet eivätkä ohjaajat oikeasti välitä. Viidessä eri laitoksessa ollut nuori totesi kerran, että vain yhdessä paikassa ohjaajat eivät valehdelleet. Tällä tavallako nuoresta kasvatetaan vastuuntuntoinen, rehellinen aikuinen?

Itse olen kymmenet kerrat etsinyt sekä omia että vieraita laitoksista karkuteillä olevia nuoria. Vanhempana voin sanoa, että kun oma lapsi on kateissa, ne päivät ovat elämän raskaimpia kokemuksia. Kerrankin sain soiton, että oman lapseni vaatteet oli löydetty laiturilta ja järveä naarataan. Arvatkaa miltä tuntui. Onneksi jälkikäteen selvisi, etteivät vaatteet olleet oman lapseni.

Kuinka monta syrjäytynyttä nuorta pitää tulla vielä lisää ennen kuin muutetaan toimintatapoja? Nykyisellä tyylillä rikastutetaan vain yksityisiä lastensuojelulaitoksia.

"Oikea kasvatus ei pyri raivaamaan pois vaikeuksia ja esteitä lasten tieltä, vaan auttamaan heitä omin voimin voittamaan väistämättömät." -Richard Müller-Freienfels-

MinnaKuusjrvi
Kristillisdemokraatit Äänekoski

Ammatti: kirjanpitäjä, Vankien Vanhemmat ry:n sihteeri
Elämässä voi tulla vastaan asioita, joihin ei ikinä olisi kuvitellut törmäävänsä. Tilanteita, joissa matto vedetään jalkojen alta pois. Kerta toisensa jälkeen on pitänyt kompuroida ylös. Ja kaikesta tästä oppinut, ettei niin isoa kuormaa harteille laiteta, etteikö sitä jaksaisi kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu